TUTKIMUKSET
Taustalla jatkuva tutkimustyö
Olennainen osa toimintaamme on tutkimustyö ja siihen panostaminen. Materiaalitutkimuksilla olemme selvittäneet kuitusaven ja lentotuhkan kemiallisia, fysikaalisia ja geoteknisiä ominaisuuksia. Rakennetutkimuksemme painottuvat materiaalien toimivuuteen erilaisissa rakenteissa, materiaalien työstämismenetelmiin sekä rakenteiden pitkäaikaisseurantaan.
Esimerkkejä tutkimuksistamme:
• Tuotantolaitoskohtaiset tutkimukset 1980-luvulta alkaen
• Kuitusaven tuotteistaminen, 1997 - 1998 (alkusanat)
• Life -Koivissilta, 1997 - 1998 ( tiivistelmä) , abstract (in english)
• Kuitusavi maarakentamisessa 1999 - 2001
• Ville Niutasen Pro Gradu -tutkielma: "Teollisuusekologinen näkökulma sivutuotteiden hyötykäyttöön", Jyväskylä Yliopisto, 2000
• Finncao -kuitusavet pintarakenteiden tiivistekerroksissa, suunnittelu- ja mitoitusohje (PDF-tiedosto, 648 kt)
• Metsäteollisuuden lentotuhkien käyttö tie-, katu ja kenttärakenteissa, suunnittelu- ja mitoitusohje (PDF-tiedosto, 513 kt)
• Teollisuus- ja energialaitosten sivutuotteiden hyötykäyttö liikuntapaikkarakentamisessa (loppuraportti)
• Liikuntapaikkarakentaminen metsäteollisuuden sivutuotteilla
• Kuntatekniikka 5/2007 (lue juttu)
Life Koivisilta
Tiivistelmä
Suomen ja EU:n jätehuoltolainsäädäntö perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin. Syntyvän jätteen määrää pyritään vähentämään ja jätteitä hyödyntämään kaikin mahdollisin keinoin. Säädöksissä määritellään myös kaatopaikkarakenteille asetetut vaatimukset. Kaikkia vanhoja kaatopaikkoja ei kannata kunnostaa näitä vaatimuksia vastaaviksi, mikä johtaa jätehuollon keskittymiseen entistä harvempiin keskuksiin.
Suljettaville kaatopaikoille on määräysten mukaan rakennettava pintasuojarakenne ja järjestettävä jälkiseuranta. Pintasuojarakenteeseen kuuluvat kaasunkeräyskerros, mahdollinen keinotekoinen eriste, tiivistyskerros, kuivatuskerros ja pintamaakerros.
Länsi-Uudellamaalla on lopetettavaa kaatopaikkapinta-alaa yhteensä noin 40 ha 13 yhdyskuntajätteen ja noin 10 teollisuuden kaatopaikalla. Toisaalta lähialueen teollisuus ja energiatuotanto tuottavat hyötykäyttöön soveltuvia jätemateriaaleja, joille olisi löydettävä käyttökohteita.
Tämän projektin tavoitteena oli kehittää uusi taloudellisesti kilpailukykyinen ja ympäristökelpoisuudeltaan hyväksytty alueellisena kokonaisuutena toimiva malli kaatopaikkojen käytöstäpoistoon ja seurantaan. Mallin avulla voidaan mm.
• lisätä teollisuuden ja energiatuotannon jätteiden hyötykäyttöä jätelain mukaisesti
• vähentää kaatopaikkojen turhaa kuormittamista
• säästää luonnonmateriaalien käyttöä kaatopaikkarakentamisessa
• vähentää jätehuollon kustannuksia käsitellä kaatopaikat kansallisten ja EU:n kestävän kehityksen standardien mukaisesti
• kehittää jätteistä suojarakennemateriaaleja
• lisätä yhteistyötä teollisuuden, kuntien ja viranomaisten kesken.
Kehitetty malli sisältää menettelyohjeen materaalien ja kaatopaikkojen lähtötilanteen tutkimiseen sekä rakenteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Merkittävällä sijalla ovat myös ympäristövaikutusten arviointi ja seuranta.
Pilot-kohteena toteutettiin Vihdin Koivissillan kaatopaikan sulkeminen. Rakennusmateriaaleina käytettiin Metsä-Serla Oyj, Kirkniemen tehtaiden kuitulietettä sekä Helsingin Energian lento- ja pohjatuhkaa.
Materiaalien ja rakenteiden teknisiä ja ympäristöllisiä ominaisuuksia tutkittiin sekä laboratoriossa että kentällä.
Menetelmäkehityksen ohessa tähän projektiin liittyen tuotteistettiin FINNCAO-niminen materiaali- ja palvelukokonaisuus, joka kattaa suunnittelun, materiaalit ja toteutuksen.
Projektin tulokset ovat lupaavia. Kokemusten perusteella kaatopaikkarakenteet voidaan toteuttaa lähes kokonaan jätemateriaaleilla. Materiaaleissa saavutettavien säästöjen vuoksi rakennuskustannukset pienenevät huomattavasti. Teollisuuden jätehuoltokustannuksissa on havaittavissa vastaavia säästöjä.
tutkimus
