Metsäliitto-konserniin kuuluva, johtava pehmo- ja ruoanlaittopapereiden
valmistaja Metsä Tissue Oyj panostaa paperiteollisuuden sivutuotteiden kuten
keräyspaperin puhdistusprosessissa syntyvän kuitusaven ja tuhkan maksimaaliseen
hyödyntämiseen omistuksessaan olevan Finncao Oyn kautta. Vuonna 1999
perustettu yhtiö siirtyi aiemmin tänä vuonna täysin Metsä Tissuen omistukseen.

Finncao tarjoaa palveluja ja asiantuntijuutta projekteissa, joissa kuitusavea
ja tuhkaa hyödynnetään esimerkiksi kaatopaikka-, liikuntapaikka-, tie- ja
muussa yhdyskuntarakentamisessa neitseellisten maa- ja muiden ensiömassojen
korvaajana. Yhtiön tavoitteena on kehittää hyötykäyttöä tukevia palveluita ja
tuotteistaa hyödynnettävissä olevaa materiaalia sekä ekologisesti että
taloudellisesti mielekkäällä tavalla.

”Finncao tarjoaa meille eräänlaisen käyttöliittymän prosessissamme syntyvien
sivutuotteiden järkevään ja maksimaaliseen hyötykäyttöön”, Metsä Tissuen
toimitusjohtaja Hannu Kottonen sanoo. ”Nykyään kuitusavi hyödynnetään noin
98-prosenttisesti, ja tavoitteemme on pitää hyötykäytön taso korkealla siitäkin
huolimatta, että kaatopaikkarakentamisen väheneminen ja kankea
ympäristölupamenettely ovat vaikeuttaneet hyötykäyttöä.”

Finncao kartoittaa parhaillaan uusia käyttökohteita sekä tekee tutkimusta ja
kokeiluja yhteistyökumppaneiden kanssa. ”Esimerkkejä kohteista, joissa Mäntän
kuitusavea ja tuhkaa voidaan hyödyntää jatkossa enemmänkin, ovat kuntopolkujen,
hiihtolatujen, urheilu- ja golfkenttien sekä laskettelurinteiden pohjat.
Kuitusavi sopii muokattavuutensa ja tiiveysominaisuuksiensa vuoksi
erinomaisesti mm. meluvalleihin. Meluvalli- ja pengerrakentaminen ovatkin
meillä seuraava tavoiteltava hyötykäyttökohde. Tämän tyyppisissä rakenteissa
luonnonmateriaalien käyttö pitäisikin ehdottomasti korvata teollisuuden
sivutuotteilla,” kertoo projekteissa mukana ollut Mäntän tehtaan ympäristö- ja
laatupäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä.

”Mäntän kuitusaven etuja ovat alhainen vedenläpäisevyys, keveys verrattuna
kiviainekseen, hyvä lämmöneristävyys, muokkausominaisuudet ja joustavuus -
ominaisuuksia, josta on hyötyä lenkkipolkujen ja pallokenttien työstössä ja
niiden käytössä,” Haapamäki-Syrjälä listaa.

Lisätietoja

Jonna Haapamäki-Syrjälä, ympäristö- ja laatupäällikkö
Puh. 010 464 7999
Sähköposti jonna.haapamaki@metsatissue.com

Hannu Kottonen, toimitusjohtaja
Puh. 010 465 4959
Sähköposti hannu.kottonen@metsatissue.com

Jori Sahlstén, aluejohtaja ja tehtaanjohtaja
Puh. 010 464 7550
Sähköposti jori.sahlsten@metsatissue.com

Finncao Oy perustettiin vuonna 1999. Yrityksen toimiala on metsäteollisuuden ja
energiantuotannon sivutuotteiden ja vastaavien materiaalien ympäristöhuolto.
Yhtiön tavoitteena on mahdollisimman tehokas sivutuotteiden hyötykäyttö, jonka
tuloksena säästetään luonnonvaroja ja kustannuksia. Finncao Oy palkittiin 2003
kolmannella palkinnolla Keski-Suomen maakunnallisessa INNOSUOMI -kilpailussa.
Kilpailun teemana oli innovaatioilla kestävään kehitykseen. Lue lisää
www.finncao.fi

Metsä Tissue on johtava pehmopaperituotteiden toimittaja eurooppalaisille
kotitalouksille ja suurtalouksille. Olemme myös maailman johtava
ruoanlaittopapereiden toimittaja. Päätuotemerkkimme ovat Lambi, Serla, Mola,
Tento, Katrin, Fasana ja SAGA. Meillä on tuotantolaitoksia Puolassa, Ruotsissa,
Saksassa, Slovakiassa, Suomessa ja Venäjällä ja työllistämme noin 3 150 henkeä.
Liikevaihtomme on 890 miljoonaa euroa. Metsä Tissue kuuluu
Metsäliitto-konserniin. Lue lisää www.metsatissue.com

Suomen hallituksen budjettiehdotuksessa vuodelle 2011 on muun muassa jäteveron kiristäminen. Valtio haluaa olla parantamassa jätteiden hyötykäyttöä ja parantaa jätteiden hyödyntämistä verotuksen avulla.

Kaunis kiitos tästä, mutta ikävä ilmoittaa hallitukselle että havahduimme asiaan jo reilu kymmenen vuotta sitten kun Metsäteollisuus yhteisesti perusti Finncao nimisen yhtiön metsä- ja paperiteollisuuden jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntämiseen.

Olemme siis tutkineet ja tuotteistaneet useamman sivuvirtajakeista, kuten esim. siistauslietteen kuitusaveksi. Tätä kuitusavea olemme toimittaneet maarakennusaineeksi jo yli 500 000 tonnia asiakkaillemme.

Suomessa hyödynnetään yli 98 % syntyvästä siistauslietteestä, joten valtiovarainministeriö on löytänyt oivan kehityspotentiaalin. Mitähän seuraavaksi?

Vielä kun verolla onnistutaan lamauttamaan Suomen laadukas ja toimiva paperin keräysjärjestelmä, niin Euroopan Unionin ympäristöohjelman tavoitteet on saatu romutettua muutaman helteisen kesäpäivän tuottamalla toimeliaisuudella - ettei vain kyseessä kuitenkin olisi auringonpistos?

MTTllä testataan parhaillaan kuitusaven käyttöä astiataimiviljelyn kasvualustoissa Kasvualustaperäiset ongelmat ja kasvualustojen optimointi kotimaisessa taimituotantoketjussa –hankkeessa. Tutkimuksen tarkoituksena on parantaa kasvualustojen ominaisuuksia, jotta astiataimituotanto helpottuu ja tuotannon fosforikuormitus vähentyy. Kasvualustojen fosforinpidätyskyvystä kertyvää tietoa voidaan hyödyntää taimisto- ja kasvihuoneviljelyn ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Hankkeessa osoitetaan myös mitkä kierrätysmateriaalit soveltuvat kasvualustojen ainesosiksi. Hankkeen tuloksista tulevat hyötymään niin kasvualustatuottajat, kasvualustojen käyttäjät kuin Evira lannoitevalmistelain valvojana.

Kasvualustojen ominaisuuksien kehittäminen astiataimituotantoon paremmin sopiviksi on käynnissä. Kierrätysmateriaaleista on testattu kuitusaven ja nollakuidun sekä yhdyskuntajätekompostin soveltuvuutta turvepohjaisen kasvualustan seosaineeksi. Kuitusavea on käytetty kasvuturpeen seassa 20–40%. Tähänastisten kokeiden perusteella kuitusavea käytettäessä kasvualustalla on ollut monia hyviä ominaisuuksia, kuten ilmavuus, vähäinen kokoonpainuvuus ja hyvä fosforipidätyskyky. Myös veden imeytyminen on kasvuturve-kuitusavi seoksissa ollut erittäin nopeaa. Ongelmana on kuitenkin ollut se, että vaikka kuitusavi sekoitettaan happamaan turpeeseen, eikä käytetä muita kalkitusaineita, nousee pH liian korkeaksi taimituotantoon. Kuitusaven ja kompostin käyttöön kasvualustoissa liittyy lisäksi johtoluvun kohoamisriski ja lisätutkimuksia tarvitaan ennen kuin niiden käyttöä voidaan suositella.

Positiivisten vaikutustensa ansiosta kuitusaven käyttö kasvualustassa kiinnostaa tutkijoita edelleen. Jotta pH ja johtoluku saataisiin hallintaan, hanke MTTllä jatkuu. Tulevassa tutkimuksessa testataan eri laitoksilta tulevienkuitusavia, sillä niiden ominaisuudet ja vaikutus kasvualustassa vaihtelevat. Tavoitteena on löytää kuitusavi, jolla saavutetaan positiiviset vaikutukset, mutta joka ei nosta kasvualustan pHta ja johtolukua liian korkeiksi.

Finncao oli toimeksiantajana, kun Teknillisen korkeakoulun rakennusmateriaalitekniikan laboratoriossa tutkittiin puuperäisten lentotuhkien ominaisuuksia ja soveltuvuutta betonin sideaineeksi ja filleriksi.

Tällä hetkellä puutuhkaa käytetään maarakentamisessa ja lannoitteena, mutta betonin seosaineena sitä ei ole toistaiseksi hyödynnetty suurempia määriä, eikä sille siksi ole olemassa standardeja tai muuta ohjeistusta. Tutkimuksen perusteella puutuhka soveltuu kuitenkin hyvin betonin seosaineeksi, ja sitä voidaan käyttää kivihiilituhkan tavoin, kunhan sen erityispiirteet huomioidaan.

Puutuhkan ominaisuudet riippuvat paljolti poltettavasta materiaalista, jonka joukossa voi olla vuodenajasta riippuen erilaisia määriä puuta, kuorta, turvetta ja kuitu- ja jätevesilietettä. Tutkimuksen perusteella puutuhkaa voidaan käyttää betonissa niin fillerin kuin sementinkin korvaamiseen. Erityisesti lietteiden ansiosta tuhkan koostumus on betonin kannalta edullinen, muun muassa tuhkan hyvien sideaineominaisuuksien takia. Sopivia käyttökohteita ovat esimerkiksi kevytsoraharkot, mosaiikkibetonilaatat, kuivien tilojen elementit ja valmisbetoni.

Kaiken kaikkiaan puutuhkan hyötykäyttö betoniteollisuudessa on järkevää sekä tuhkaa tuottavien että sitä hyödyntävien laitosten osalta. Hyötykäytön myötä betoniteollisuudelle syntyy säästöjä kalliimpia materiaaleja korvattaessa. Metsäteollisuudessa puutuhkien hyötykäyttö vähentää jätekustannuksia. Ympäristön kannalta on merkittävää, että kaatopaikkojen jätekuorma pienenee ja sementin, jonka valmistuksessa syntyy paljon hiilidioksidipäästöjä, käyttö betoniteollisuudessa vähenee.

Tutkimus on julkaistu TKK rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen julkaisut B -sarjassa Vornanen, Camilla & Penttala, Vesa Puuperäisen lentotuhkan käyttö betonin sideaineena ja fillerinä. Tutkimuksesta on lisäksi julkaistu artikkeli Betoni-lehdessä 4/2008.