

Tuhkat hyötykäyttöön korvaamaan uusiutumattomia maa-aineksia tie- ja kenttärakenteissa
Suomessa alempiasteiset soratiet ovat usein laadultaan huonoja ja kärsivät keväisin toistuvista routavaurioista. Tällaisten teiden kunnostuksessa tuhkista ja muista teollisuuden sivutuotteista on paljon hyviä kokemuksia eri puolelta maata (esim. Jämsä - pt16569, Laitila - pt12657, Luopioinen - pt13981, Juankoski – pt16479). Kaatopaikkojen pohja- ja pintarakenteissa tuhkaa on käytetty useissa kohteissa uuden kaatopaikkasäädöksen astuttua voimaan vuonna 1997.
Tuhkien kuljetus, levitys ja tiivistys voidaan tehdä tavanomaisella maarakennuskalustolla.
Lisätietoa metsäteollisuuden lentotuhkien käytöstä tie-, katu- ja kenttärakenteissa Finncaon julkaisemasta suunnittelu- ja mitoitusohjeesta (suunnittelu ja mitoitusohje)


Tuhka on ravinnerikasta ja se sisältää puiden tarvitsemia ravinteita lähes optimaalisissa suhteissa typpeä lukuun ottamatta. Tuhkalannoituksella osa metsästä poistuneista ravinteista palautetaan takaisin luontoon ja luonnon tasapaino voidaan säilyttää.
Tuhkalannoitus vaikuttaa myönteisesti kasvuun, ja vaikutus on pitkäaikainen. Tuhka nostaa maaperän pH:ta ja lisää maaperän mikrobiologista aktiivisuutta, mikä tehostaa ravinteiden kiertoa maaperässä. Tuhkan ominaisuuksia voidaan parantaa rakeistamalla se jätevedenpuhdistamoiden biolietteen kanssa sopivaan rakeisuuteen. Tuhkaa, joka täyttää lannoitevalmisteasetuksen puhtausvaatimukset, voidaan käyttää lannoitteena myös peltokäytössä.


Puutuhkaa ei ole toistaiseksi hyödynnetty suurempia määriä betonin tuotannossa, mutta tehtyjen tutkimusten perusteella se soveltuu betonissa kivihiilituhkan tavoin niin fillerin kuin sementinkin korvaamiseen. Erityisesti metsäteollisuuden pigmenttiä sisältävien lietteiden polton tuhkan koostumus on betonin kannalta edullinen, muun muassa tuhkan hyvien sideaineominaisuuksien takia. Metsäteollisuuden lentotuhkia voidaan käyttää esimerkiksi kevytsoraharkkojen, mosaiikkibetonilaattojen, kuivien tilojen elementtien ja valmisbetonin valmistuksessa.
Kaiken kaikkiaan puuperäisen tuhkan hyötykäyttö betoniteollisuudessa on järkevää sekä tuhkaa tuottavien että sitä hyödyntävien laitosten kannalta. Metsäteollisuudessa puutuhkien hyötykäyttö vähentää jätekustannuksia ja hyötykäytön myötä betoniteollisuus säästää filleriä ja sideaineita korvaavan lentotuhka käytössä. Ympäristön kannalta on merkittävää, että kaatopaikkojen kuormitus pienenee ja sementin, jonka valmistus aiheuttaa paljon hiilidioksidipäästöjä, käyttö betoniteollisuudessa vähenee.
Finncao koordinoi tutkimusta, joka on julkaistu TKK rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitoksen julkaisut B –sarjassa: Vornanen, Camilla & Penttala, Vesa: Puuperäisen lentotuhkan käyttö betonin sideaineena ja fillerinä. Tutkimuksesta on lisäksi julkaistu artikkeli Betoni-lehdessä 4/2008
WWW.BETONI.FI