TUTKIMUKSET

Taustalla jatkuva tutkimustyö

Olennainen osa toimintaamme on tutkimustyö ja siihen panostaminen. Materiaalitutkimuksilla olemme selvittäneet kuitusaven ja lentotuhkan kemiallisia, fysikaalisia ja geoteknisiä ominaisuuksia. Rakennetutkimuksemme painottuvat materiaalien toimivuuteen erilaisissa rakenteissa, materiaalien työstämismenetelmiin sekä rakenteiden pitkäaikaisseurantaan.

Esimerkkejä tutkimuksistamme:

• Tuotantolaitoskohtaiset tutkimukset 1980-luvulta alkaen
• Kuitusaven tuotteistaminen, 1997 - 1998 (alkusanat)
• Life -Koivissilta, 1997 - 1998 ( tiivistelmä) , abstract (in english)
• Kuitusavi maarakentamisessa 1999 - 2001
• Ville Niutasen Pro Gradu -tutkielma: "Teollisuusekologinen näkökulma sivutuotteiden hyötykäyttöön", Jyväskylä Yliopisto, 2000
• Finncao -kuitusavet pintarakenteiden tiivistekerroksissa, suunnittelu- ja mitoitusohje (PDF-tiedosto, 648 kt)
• Metsäteollisuuden lentotuhkien käyttö tie-, katu ja kenttärakenteissa, suunnittelu- ja mitoitusohje (PDF-tiedosto, 513 kt)
• Teollisuus- ja energialaitosten sivutuotteiden hyötykäyttö liikuntapaikkarakentamisessa (loppuraportti)
• Liikuntapaikkarakentaminen metsäteollisuuden sivutuotteilla
• Kuntatekniikka 5/2007 (lue juttu)

FINNCAO L8 tuotteistamisraportti

Alkusanat

Suomen Valtioneuvoston annettua päätöksensä kaatopaikoista (861/97) ja päätöksen voimaantultua 1.10.1997 on tullut tarve etsiä uusia materiaaleja kaatopaikan pintasuojarakenteen materiaaleiksi. Valtioneuvoston päätöksen mukaan suljettavalle kaatopaikalle vaaditaan kerroksia yhteensä vähintään 2,0 m. Tämä tarkoittaa sitä, että yhden hehtaarin pintasuojarakenne vaatii massoja noin 42 000 m3itd.

Mikäli joudutaan käyttämään uusiutumattomia luonnonmateriaaleja, aiheuttaa tämä vakavia muutoksia maisemaan, ympäristöön ja ekosysteemiin. Toisaalta soveltuvien luonnonmateriaalien löytyminen on yleensä hankalaa ja tällöin joudutaan turvautumaan keinotekoisiin materiaaleihin, jotka ovat yleensä tuontituotteina varsin kalliita.

Näiden seikkojen valossa käynnistettiin joulukuussa 1997 TEKESIN tukema projekti, jonka tavoitteena on tuotteistaa metsä- ja energiateollisuuden jätteitä hyödyntäen materiaali, joka ensi vaiheessa soveltuu käytettäväksi kaatopaikkojen pintasuojarakenteen tiivistyskerroksessa. Projektin osapuolina ovat Lohjan Paperi Oy, Metsä-Serla Oyj, Helsingin Energia, Länsi-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Viatek Oy, Suomen Ympäristökeskus sekä lisäksi ohjausryhmässä Lohjan kaupunki ja Vihdin kunta.

Projektin koerakentaminen suoritettiin kesällä 1998 Vihdin Koivissillan kaatopaikalla. Koerakentamisen yhteydessä toteutettiin osa kaatopaikan pintasuojarakenteista kokonaan jätemateriaaleja hyödyntäen. Rakentamisen yhteydessä todettiin luonnonmassojen käyttö kaatopaikkojen pintasuojarakenteessa lähes kokonaan tarpeettomaksi. Hyödynnettäviä materiaaleja olivat mm. metsäteollisuuden kuituliete sekä energiateollisuuden lento- ja pohjatuhka. Näiden lisäksi hyödynnettiin mm. kompostoitua puhdistamolietettä.

Projektin lopputuloksena on tuotteistettu tuote nimeltä FINNCAO L8. Materiaali on täysin soveltuva kaatopaikkojen pintasuojarakenteen tiivistyskerroksen materiaaliksi. Materiaalin lisäksi ideana on tarjota markkinoille myös valmiiksi suunniteltu ja ohjeistettu palvelu.

Nyt loppuunsaatettu projektin ensimmäinen vaihe tulee jatkumaan toisella projektilla vuoden 1999 aikana. Toisen vaiheen tavoitteena on luoda FINNCAO materiaalista tuoteperhe, jonka tuotteita voidaan hyödyntää myös muualla kuin kaatopaikkarakentamisessa.

Toivomme tämän projektikokonaisuuden tuovan uutta tietoa jätemateriaalien hyötykäytöstä maarakentamisessa sekä poistavan yleisen ennakkoluulon jätteiden hyödyntämiseen. Lisäksi toivomme, että FINNCAO tuoteperheestä muodostuu yleisesti hyväksytty tuote, joka mahdollistaa materiaalin hyödyntämisen yleisesti maarakentamisessa.

Lohjalla, joulukuussa 1998

Ossi Saari, UPM-Kymmene Oyj Lohjan Paperi | Matti Nenonen, Metsä-Serla Oyj Kirkniemi | Kyösti Oasmaa, Helsingin Energia | Stig Lönnqvist, Länsi-Uudenmaan Jätehuolto Oy

takaisin